tiistai 11. joulukuuta 2012

Helsinki winner & voittaja

Nyt on se pitkään odotettu messari viikonloppu ohitse. Aivan mahtava viikonloppu oli, tuli itkettyä enemmän kuin laki sallii, naurettua ja jännitettyä ja mikä tärkeintä vietettyä ihanaa aikaa ihanien ihmisten kanssa. <3
Perjantaina menin messariin Emmaa vastaan ja tietysti katsomaan best of the bestiä. Siellä vierähti parisen tuntia, jonka jälkeen lähdimme Emman kanssa meille. Laitoimme seuraavan päivän tavarat (ainakin osan) valmiksi ja menimmekin melkein heti nukkumaan. Lauantai aamuna olikin hirmuinen hoppu, koirien lenkitystä, pesua ja föönausta ja tietysti pitihän sitä yrittää saada itsensäkkin ihmisen näköiseksi. Bussiin ehdimme juuri ja juuri ja messarissa oltiinkin jo vähän yli 8.
Aamupäivästä en oikeen pystynyt tekemään yhtään mitään sillä Lassin kehä jännitti niin paljon. Onneksi en joutunut niin kauaa kehänlaidalla kärvistelemään ja pääsimme suht nopeasti kehään. Lassi esiintyi mielettömän hienosti, mutta itse koira ei ollut niin tuomarimme Hans Lehtisen mieleen. Tuloksena siis EH. En oikeastaan odottanutkaan parempaa sillä taso oli erittäin kovaa ja koiria oli paljon. Tietysti harmitti, mutta sellaista tämä näyttelymaailma on.
Arvostelu: "Hyvä rakenteinen ja runkoinen uros. Hyvä pää, kauniit silmät. Ryhdikäs kaula ja ylälinja. Tulisi seistä tukevammin takaa. Liian ahtaat takaliikkeet. Karkea karva."
(c) Sini Ollikainen

(c) Janne Pulkkinen

(c) Janne Pulkkinen

(c) Sini Ollikainen

Kehän jälkeen menimme Sinin kanssa shoppailemaan ja mukaan tarttui kaikenlaista. Kuten molemmille koirille talvimanttelit, Maisalle rekkaripapereiden kansio, luita, nameja, hihna ja shampoota. Sitten taidettiinkin lähteä pasilan asemalle ostamaan hesestä ruokaa ja saatiin ne hienosti salakuljetettua näyttelypaikalle!
Loppupäivän kruunasi vuoden viimeinen junior handlerin Sm- osakilpailu, jossa kaksi parhaista ystävistäni, Emma ja Linda olivat päässeet viiden parhaan joukkoon. Jännitys senkun huipentui huipentumistaan ja lopulta oli enää voittaja ratkomatta. Jäljellä oli  kaksi kilpailijaa Emma ja Linda. Vaikean päätöksen jälkeen tuomari ojensi punaisen ruusukkeen Lindalle ja sinisen Emmalle. Siinä vaiheessa en enään nähnyt mitään, sillä sain hysteerisen itkukohtauksen! Lopulta Linda rakas voitti vielä osarin!!
Jäimme katsomaan ryhmä- ja BIS kehät jonka jälkeen menimme väsyneinä meille. 4-tunnin yöunilla starttasimme seuraavan päivän. Lassilla oli onneksi heti aamulta kehä, joten ehdin myös katsoa hieman muitakin värejä. Täytyy sanoa, että vaikka olin lauantaina jännittynyt niin koskaan aikaisemmin minua ei ole jännittänyt niin paljoa kuin sunnuntaina! Se oli ihan hirveää, mutta onneksi jännitys lopulta palkittiin. Lassi pääsi kehään saaden erinomaisen ja lopulta myös SA:n. Enää paras-uros kehään emme päässeet, sillä luokassaan sijoittuneet olivat saaneet kaikki sa:n. Tuomarina meillä oli tanskalainen Pedersen Harald.
Arvostelu: "2,5 years old. with a head that could be longer and have a better marked stop. Needs a longer neck. Quadratic. Need more forechest and depth. well angulated. Bite ok. Good harsh coat and bs colour. Moves well." 

(c) Jin Kaakinen

(c) Essi Snellman

(c) Essi Snellman

Sunnuntai oli yhtä juoksua eri kehien välillä ja jännitys alkoi taas yltyä päivänmittaan sillä vuorossa oli enää junior handlerin suomenmestaruus finaali, jossa Linda siis kilpaili! Lopulta se sitten alkoi. Huusimme kurkkumme kipeiksi Ninnun kanssa, kun Linda astui kehään. Lindan suoritus oli täydellinen ja lopulta hän pääsi jatkamaan 10 parhaan joukkoon ja sieltä vielä viiden parhaan joukkoon. Ninnu ja minä emme pystyneet enää siinä vaiheessa pitämään itseämme kasassa, en ole koskaan itkenyt niin paljoa kuin mitä itkin silloin kun huomasin Lindan pääsevän 5 parhaan joukkoon. En ymmärrä miten voi iloita niin paljon toisen ihmisen puolesta. Monet varmaan katsoivat mitä hulluja me oikein olimme kun itkimme ja kiljuimme ja olimme ihan hysteerisiä, mutta oli se vaan niin upea fiilis ja on edelleen. Ei sitä voi sanoinkuvailla kuinka onnellinen voi olla ystävän puolesta. Lindasta on tullut näiden viimeisten kuukausien aikana niin tärkeä ja rakas ystävä, että en pysty kuvailemaan kuinka ihana se tunne oli kun hän lopulta sijoittui 4. Parempia ystäviä ei voi olla kuin ne jotka olen löytänyt koirapiireistä. Hurjasti onnea Linda rakas, oot paras <3 Oon kyllä niin onnellinen, iloinen ja järkyttynyt. Vieläkin kun ajattelen asiaa alkaa väkisin itkettää.. Tästä messarista tuli niin ikimuistoinen, että en varmaan koskaan unohda tätä.

Kiitos tuhannesti kaikille mukavasta viikonlopusta. Erityisesti Emma, Linda, Ninnu, Liisa ja Sini. Ja superisot kiitokset Ninnille Lassin trimmaamisesta ja kaikille kannustuksesta. Onnea hurjasti kaikille!